Hyviä uutisia shamanistiselle yhteisölle (kirjoitettu 2018)

 Hyvää täydenkuun aikaa!

Haluaisin jakaa shamanistiselle yhteisölle hyviä uutisia myös tieteellisestä näkökulmasta. Teen tällä hetkellä kulttuuriantropologista väitöskirjatutkimusta nykypäivän shamanismista Itä-Suomen yliopistossa, ja täten elän näiden maailmojen risteyskohdassa.  On ollut ilo lukea ajankohtaista tieteellistä kirjallisuutta ja nähdä, kuinka shamanismin tutkimus on voimissaan ja vahvassa kasvussa. Samoin myös shamanismi itsessään on vahvassa kasvussa koko yhteiskunnassamme, mikä ilmentyy muun muassa siinä, että Suomeen syntyy satoja uusia shamaanirumpuja vuosittain, ja shamanististen kurssien ja palveluiden suosio on kasvussa. Vanhanaikaiset, epäluuloiset ja epätietoiset näkökulmat shamanismista ovat alkaneet murtua. Shamanistiset toimijat vaikuttavat laajasti eri yhteiskunnan sektoreilla, ja uskaltavat tulla yhä näkyvämmin esille omina autenttisina itsenään. Näin myös tiedeyhteisöissä. Shamanismista julkaistaan yhä enemmän tieteellisiä artikkeleja ja teoksia (esim. Kowalevski 2019, Kraft & Fonneland & Lewis 2015, Winkelman 2002). Shamanismin tutkijoilla on myös omat tieteelliset julkaisunsa ja verkostonsa, kuten ISARS (International Society of Academic Research on Shamanism, http://www.isars.org/).

Maailman vanhimpana henkisenä traditiona shamanismilla on universaalit mittasuhteet. Esimerkiksi Winkelman (2002) kirjoittaa tieteellisessä artikkelissa lehdessä American Behaviourial Scientist, kuinka shamanistisilla ilmentymillä on kulttuurien rajat ylittävät perustat ihmisen psyko-biologiassa ja aivojen, mielen ja tietoisuuden perustoiminnoissa. Ennenkaikkea: Shamanismilla on neurologinen perusta. Ympäri maapallon esiintyvät samankaltaiset shamanistiset ilmiöt ovat kiinnostava tutkimuskohde ns. neuroteologialle, mikä on tieteenhaarana neurologian ja uskontotieteen risteyskohdassa. Winkelman kuvaa, kuinka shamanistiset harjoitukset ja kokemukset poikkikulttuurisena ilmiönä ovat perustavanlaatuisia ihmisen kokemuksellisuudelle ja kehittyneelle, evolutionääriselle psykologialle. Hänen mukaansa shamanististen harjoitusten psyko- ja sosioterapeuttiset menetelmät ja fyysinen hoito (esim. hieronta) tuottavat voimakkaita tunnetiloja ja parantumista. Sosioterapialla tarkoitetaan tässä yhteydessä shamanistisen ritualismin ja hoitamisen yhteisöllistä aspektia.  Lääketieteessä sillä tarkoitetaan ”psykiatrista hoitomuotoa, jossa korostetaan ihmistenvälistä vuorovaikutusta” (Wikipedia). Winkelmanin mukaan shamanismi on evolutionääristä psykologiaa, koska shamanistinen parannus sisältää niin aivojen tietoisen kuin alitajuisen puolen. Erityisen tärkeää on shamanismin yhteisöllinen aspeksi ihmisen parantumistapahtumassa. Hän kirjoittaa, kuinka ”shamanismin parantavat voimat perustuvat ASC:n (altered states of consciousness eli muuttuneet tietoisuudentilat) integratiivisille (yhteyttä tekeville) vaikutuksille, alitajuntaisien aivotoimintojen ja -struktuurien manipuloimiselle ja yhteisölliselle dynamiikalle mikä on tärkeää yksilöllisen ihmisen tuelle”.

Toivon, että shamanistisen hoidon vähättely yhteiskunnassamme alkaa loppua tieteellisen tutkimuksen lisääntyessä. Alamme ymmärtää laajemmin shamanistisen toiminnan neurologista ja terapeuttista perustaa. Väitän, että shamanistinen parannustapahtuma tuo parhaassa tapauksessa psykologisen integraation tavalla, mistä olisi inspiraatiota myös muille terapeuttisille linjoille. Toivon, että yhä useammat lääketieteen, psykiatrian ja neurologian ammattilaiset innostuvat ja ennenkaikkea rohkaistuvat tutkimaan näitä temaattisia aihepiirejä myös Suomessa, jotta suomalainen tiede ihmisen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin puolesta voisi kehittyä. Yliopistoinstituutiot ovat aikoinaan perustettu nimenomaan niiden yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Nostetaan yhdessä tätä merkitystä.

Haluan tosin tässä vielä korostaa, että tiede ei todellakaan ole kaiken perimmäinen totuus. Koko elämä on suuri mysteeri, jossa lopulta emme tiedä paljoa mitään. Meidän ei tarvitse tehdä tiedettä tehdäksemme shamanismia uskottavaksi, koska shamanismi oli uskottavaa jo hyvin kauan ennen tiedettä. 

Tässä vain hyvin lyhyesti aihepiiristä, missä on aihetta lukuisiin kirjoihin. Keskustelen mielelläni erilaisista shamanismiin liittyvistä aiheista. Toivon suomalaisen shamanistisen yhteisön keskuuteen inspiroitunutta ja toiveikasta mieltä: Tästä on hyvä jatkaa. Teemme mitä pystymme.